Untitled
Transcrição
44 45 TEKSTI ROBERT ZSOLNAY KUVITUS TINA ZELLMER TULEVAISUUDEN TEKIJÄT Keksimisen hengenvoima on tehnyt ihmisestä autoilevan, vienyt hänet ilmaan ja lopulta avaruuteen. Jokaisen keksinnön myötä nykyisyyteen tulee pala tulevaisuutta. ” Keksinnöt ovat kukkia, innovaatiot rikkaruohoja. Keksintö syntyy useimmiten loistokkaasta uudesta ideasta, ja innovaatio levittää tämän idean inspiraation maailmalle.” Tämän vertauksen on lausunut Ethernetin henkinen isä Robert Metcalfe yhdessä esitelmässään. Hän on keksinyt tietokoneverkkotekniikan, joka nykyään yhdistää kymmenet miljoonat tietokoneet internetiksi. Tämä mies on yksi arvostetuimmista innovaatioasiantuntijoista. Teknisestä korkeakoulusta Massachussets Institut of Technology (MIT) ja Harvardin yliopistosta valmistunut amerikkalainen Metcalfe keräsi ensin ammattikokemusta suuren yrityksen insinöörinä ja myyntijohtajana, mutta yritys ei onnistunut tuomaan markkinoille Metcalfen Ethernet-teknologiaa. Hän sanoi itsensä irti, perusti oman yrityksen ja toteutti yhden IT-ajan suurista menestystarinoista. Metcalfe tietää siksi erinomaisen hyvin, miten tärkeää on pystyä muuttamaan keksinnöt kannattaviksi innovaatioiksi. Hänen ver- tauksensa oli tahallisen liioiteltu. Kukat ja rikkaruohot. Vertaus saa meidät kuitenkin tiedostamaan tärkeän tosiasian: ilman keksijähenkeä ei ole innovaatioita. Oivallus, joka viime aikoina on saanut useat asiantuntijat vaatimaan taas lisää vapautta ihmisille, joille tutkimuksen ja oivaltamisen vetovoima on intohimo. Taloudelliset pakotteet pitäisi ainakin siirtää joksikin aikaa sivuun. Luovat ihmisethän ovat sitä paitsi usein aikaansa edellä. Ihmiskunnan hyväksi Aikaansa edellä oli myös alankomaalainen Ron Kok, joka on keksinyt orgaanisista valodiodeista valmistetun folionäytön. Word Economic Forum palkitsi sen uraauurtavana keksintönä, mutta markkinat eivät vielä ole olleet sille kypsät. Kokin teknologia kykenisi auttamaan läpimurtoon muutamia vuosia keskusteluissa olleen painotuotteiden korvaamisen elektronisella paperilla. Hänen folionäyttönsä tuntuvat lähes paperilta, ja niitä voi kää- 46 Suurilla keksijöillä on tahto menestyä ja rohkeus epäonnistua. riä rullalle sekä taitella. New York Times Magazine ylisti uuden keksijäsukupolven tiennäyttäjäksi amerikkalaista Amy Smithiä, joka myös on suorittanut tutkintonsa MIT:ssä. Smith on kehittänyt muun muassa veden laadun analysointilaitteen, joka toimii ilman sähköä eikä ole liian kallis. Laitteesta on siten hyötyä myös kehitysmaiden ihmisille, jotka sen avulla voivat mitata esimerkiksi juomaveden bakteeripitoisuuden. Smith sai niin sanotulla vaihtovaiheinkubaattorillaan tavoitellun Lemelson-MIT Student Avard -palkinnon ensimmäisenä naisena MIT:n historiassa. Tämä palkinto myönnetään opiskelijalle, jolla on häikäisevä ja esimerkillinen keksimiskyky. Smith koki palkinnon velvoitteena opettaa vanhempana luennoitsijana MIT:ssä, eikä hän näytä väsyvän kehittämään hyödyllisiä hightech-laitteita, jotka ovat yksinkertaisia ja hinnaltaan kohtuullisia. Modernia mielikuvitusta Keksinnöt ovat linkkejä nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Lentokone, puhelin ja internet muodostavat esimerkillisen kolmikon suurista keksinnöistä, joita ovat luoneet nerot, pikkuasioihin paneutuvat pohdiskelijat. Uteliaisuus, tiedonjano, luovuus, älykkyys ja suuri määrä kärsivällisyyttä ovat ominaista näille henkilöille. Näiden vahvuuksien ansiosta he voivat auttaa voittamaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen laman. Einstein, ehkä kaikkien aikojen huomattavin fyysikko, korosti kerran luomiskautensa kukoistuksessa, että jos tutkimus annettaisiin yksinomaan insinöörien haltuun, ihmiskunnalla olisi täydellisesti toimivat petrolilamput mutta ei sähköä. Mutta ei tämä pörröpäinen mies silti tuntenut vastenmielisyyttä teknisiä asioita kohtaan: Hän kehitti kompasseja ja keksi ”automaattisen betonisen kansanjääkaapin”. Einstein suunnitteli sen vuonna 1926 Berliinissä yhdessä fyysikkokollegansa Leo Szilardin kanssa ja haki sille patentin Sveitsiin. Jääkaapin erikoisuus oli, että keksijät käyttivät kylmäaineena höyrystettyä alkoholia jääkaapeissa siihen aikaan tavallisesti käytettyjen myrkyllisten kemikaalien sijaan. Tiedetään kertoa, että lehtiartikkeli, jossa kerrottiin tuollaisen laitteen räjähdyksen aiheuttaneen usean ihmisen kuoleman, innoitti nämä fyysikot tähän verrattain maalliseen keksintöön. Mutta Einstein-jääkaappi jäi vain prototyypiksi; maailmalle kieltä näyttänyt nero kun Keksijät joutuvat usein odottamaan läpimurtoa kauan. oli enemmän suurten kokonaisuuksien mies kuin keittiölaitteiden kehittäjä. Keksintö, löydös, innovaatio Jokainen keksivä mieli tarvitsee vapauden työstää ideansa ilman kompromisseja, rohkeuden riskien ottamiseen, ehdotonta perusteellisuutta sekä luonteen lujuutta kestää yrityksen ja erehdyksen vaiva. Ilman näitä luoteenpiirteitä Wilhelm Conrad Röntgen olisi tuskin koskaan päässyt historiankirjoihin ensimmäisenä Nobel-palkinnon saajana. Hän keksi vuonna 1895 niin sanotut X-säteet, jotka myöhemmin nimettiin hänen mukaansa, ja jotka avasivat lääketieteen diagnostiikalle siihen asti täysin tuntemattomia ulottuvuuksia. Keksintö, jonka hän teki vain siksi, että oli tarpeeksi rohkea ja kärsivällinen selvittääkseen katodiputkitutkimustensa sivutuotteena syntynyttä ilmiötä. Röntgen tutki katodiputkitekniikkaa, joka sittemmin johti muun muassa tv-kuvaputken syntymiseen, ja tässä yhteydessä siihen asti tuntemattomat säteet vapautuivat ja piirtyivät näkyviin laboratoriossa olleille valokuvalevyille. Tutkimusten sivuraide kantoi hedelmää ja johti menestykseen, josta maailma hyötyy vielä tänäkin päivänä. Keksinnöt ovat toimintaohjeita, jotka osoit- 48 tavat, miten luonnonvoimia voidaan käyttää tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä hengessä viisaat päät kaikkialla maailmassa työskentelevät kuumeisesti maailmaamme koskevan tiedon laajentamiseksi. Löytäjät sitä vastoin löytävät jotain, joka on ollut jo olemassa, mutta joka siihen asti on ollut tuntematonta. Röntgen on tässä suhteessa keksijä, löytäjä ja innovaattori yhdessä ja samassa persoonassa, sillä hän kehitti heti myös saavutuksensa markkinakelpoisen toteutuksen: röntgenlaitteen. Koska Röntgen ei patentoinut keksintöään, hän vapautti tietämyksensä siten, että se koitui mahdollisimman nopeasti koko ihmiskunnan hyväksi. Röntgentekniikasta tuli nopeasti yksi lääketieteen eniten käytetyistä diagnoositekniikoista. Arkeologit läpivalaisivat sillä muumioita ja avaamattomia hautoja. Tulevaisuuteen kantavat menetelmät avaavat usein ikkunoita myös menneisyyteen. Ajan siivillä Kitti Hawk, Pohjois-Carolina, 17. joulukuuta 1903. Veljekset Wilbur ja Orville Wright seisovat vuosien väsymättömän aherruksen Da Vincin rakennelma vuodelta 1483 lensi vuonna 2000 ja laskeutui pehmeästi. jälkeen Kill Devil Hills -kukkulalla ja odottavat elämänsä suurta hetkeä: ihmiskunnan historian ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun lennon tekemistä. Lentämisen unelma oli täysin lumonnut nämä kaksi polkupyörämekaanikkoa. Lentämisen pioneeri Otto Lilienthalin syöksyminen vuonna 1896 kuolemaan oli järkyttänyt veljeksiä. He olivat tehneet kiihkeästi ja keskeytyksettä työtä käyttökelpoisen moottoroidun lentokoneen parissa. He testasivat 200 erilaista siipimuotoa, nousivat noin tuhat kertaa liitolentoon ja työstivät pitkään 12 hevosvoimaista ja 100 kiloa painavaa nelisylinterimoottoria ennen kuin pääsivät nousemaan kaksitasolentokoneellaan ilmaan – ja tekivät totta lentämisen unelmasta. Saattaa kulua vielä muutamia vuosia ennen kuin ihmiskunnalla on kädessään ensimmäinen rullalle käärittävä ja taiteltava elektroninen sanomalehti. Alankomaalaiselle Ron Kokille se on yhdentekevää. Siihen mennessä hän on jo myynyt sielunsa muille projekteille. Tällä hetkellä hän työskentelee yrityksessään tuodakseen markkinoille silmälasit, jotka maksaisivat suunnilleen yhden Yhdysvaltain dollarin ja jotka olisivat siten kaikkein köyhimpienkin alueiden ihmisten ulottuvilla. Keksijähenki ei salli jäädä lepäämään laakereilla. Kokin ei tarvinne kuitenkaan odottaa keksintönsä käytännön toteutusta yhtä kauan kuin Leonardo da Vincin, joka ei ollut vain Mona Lisan luonut taidemaalari. Da Vinci oli myös keksijä, ja kuten niin monella, myös hänen sielussaan paloi lentämisen unelma. Tämä italialainen nero valmisti muun muassa vuonna 1483 eräänlaisen liitovarjon rakennepiirustuksen. Vuosisadat kuluivat. Mona Lisa oli katsellut hymyillen Pariisin Louvren seinältä jo kauan, kun englantilainen Adrian Nichols ryhtyi herättämään henkiin da Vincin lentolaitetta 1400-luvulta peräisin olevien alkuperäisten piirustusten pohjalta. Vuonna 2000 Nichols lensi 517 vuotta sitten piirustuslaudalla suunnitellulla pyramidin muotoisella, puusta ja purjekankaasta valmistetulla lentolaitteella noin 3000 metrin korkeudelta maahan. Pehmeästi ja turvallisesti. Jos Leonardo da Vinci olisi kokenut sen, hänen sydämensä olisi oletettavasti pakahtunut ilosta. Eikä hänen hymynsä olisi ehkä ollut aivan yhtä pidättyväinen kuin Mona Lisalla.
Documentos relacionados
61ilffiffi (86l167J1ffiw
emmmi;~u QuomQ51iJ{!jfT5Ww, [email protected] tJllJ a;rrU/.9;a; Q5
Mielikuvitus on ihmismielen kyky luoda mielikuvia
helposti olla sidoksissa epäjumalanpalvelukseen. Tämä on yksi syy, miksi Jumala varoittaa, että on olemassa sellainen asia kuin ”pahan sydämen paatumus (KJV: imagination),” joka voi johtaa harhaan ...
Leia maisfinnish - Huippu / Design / Management
Lippunäyttely - Tribuutti Suomen Lipulle, Vallila Interior & Eat&Joy - lipun suunnittelu osana Kohina-ryhmää Tapani Rinteen ja Vellu Maurolan kanssa - avajaiset ja lipun nosto 13.9., Lasipalatsin a...
Leia maisMatematiiksäänih Suomi Sämikielā allekkain vuįlįluvāi arpanoppa
priivaat ovtâskâs ohtâdâh, oovtâg? ohtâlâs oovtiš ovdâldâh iäruttâs pieđgiittâs muálkkimagneet juáhupasâttâs jyehimreknistem jana tublečuogâstâh lávulâh kevli kiärdureknistem kiärdum kiärdutavlu ko...
Leia mais